Pekola

Ensimmäinen kirjallinen tieto Pekolasta on vuodelta 1455. Kylän alueelta löydetyt kivikautiset esineet ja Ellilän rahakätkö (1030-luku) viittavat kuitenkin paljon vanhempaan asutukseen.
Kylän keskus oli 1700-luvulla Eerolassa. Eerolan korkeimmalla kohdalla oli entinen köyhäintalo, jossa asui 1950-60 -luvulla kunnan kodinhoitajia.
Nykyään Pekolaksi nimitetään aluetta, joka käsittää Pekolan, Tenhiälän, Luhtialan ja Saaren kylien alueet.

Elämää entisaikaan Pekolassa

Matti Mantilan tarina siitä, miten Pekolassa eleltiin ja oleiltiin ennen, löytyy tästä linkistä.
Matin tarinasta on lyhennetty versio kyläyhdistyksen vuoden 2012 vuositiedotteessa.
Ja vastaus tarinan kysymykseen, sementtimäinen kuutio oli vesivarasto.

Kartanot

Ahlbackan kartano

ahlbacka

Kartano on ollut Nordenswan -suvulla 1800-luvulta lähtien. Päärakennus on vuodelta 1806, ja se on uusittu nykyiseen muotoonsa vuonna 1924 arkkitehti David Frölander-Ulfin piirustusten mukaan. Kartanon piiriin kuuluu vanha tuparakennus sekä tiilinen navetta ja viljamakasiini (joka on nykyään eri omistajalla). Aulangontien varrella on myös Tomtbackan vanha asuinrakennus.


Ellilän kartano

ellilä

Kartano on saanut nimensä 1800-luvun lopulla, kun virkatalojen tarkastaja Axel Lindebäck alkoi kutsua kartanoa vaimonsa mukaan Elliläksi. Kartanon omisti senaattori, kasvitieteen professori A. Osw. Kairamo 1900 -luvun alkupuolella. Päärakennuksen runko on 1850-luvulta ja vuonna 1921 tehtiin professori Onni Tarjanteen suunnittelema korjaus. Rakennuksiin kuuluvat väentupa, vilja-aitta, luhti ja riihi. Ellilän kartanon erikoisuutena on vuosisadan alulta peräisin oleva istutettu puulajipuisto, josta on jäljellä vielä lukuisia ulkomaisia puulajeja.


Metsänkylän kartano

metsänkylän kartano

Metsänkylä on keskiajalta periytyvä yksinäistalo, josta tuli ratsutila, rustholli. Entinen puinen päärakennus on vuodelta 1920. Rakennus vaurioitui tulipalossa keväällä 2000 mutta on korjattu sen jälkeen vanhaa mukaillen. Muita kartanon piiriin kuuluvia rakennuksia on kaksi väenrakennusta, vanha tuparakennus, luhti ja aittarakennukset. Punatiilinen karjarakennus on 1850-luvulta ja talli 1900-luvun alusta. Nykyisin tallirakennus on remontoitu asuinkäyttöön. Kartano on ollut eversti Hugo Standertskjöldin omistuksessa 1890-1926. Nykyisin kartano kuuluu Paasivaaran suvulle. Metsänkylässä toimii vanhojen rakennusten ja rakennustarvikkeiden myymälä Metsänkylän Navetta. Keväällä 2006 avattu Kahvila Leivintupa on tehty ns. vanhan väensaunan tiloihin.

Koulut

Pekolan kansakoulu toimi vuodesta 1909 vuokratiloissa, senaattori A. Osw. Kairamon omistamassa Santin talossa. Uusi koulu rakennettiin vuonna 1920 Metsänkylän kartanon lahjoittamalle tontille. Kaksikerroksisen, tiilisen koulurakennuksen suunnitteli arkkitehti Peko Väänänen. Koulun ulkorakennuksen ja saunan suunnitteluun osallistui myös senaattori Kairamo itse. Tiilet koulurakennukseen on tehty Pelkolan kylässä. Ullakkohuoneiden laajennus on tehty vuonna 1947. Vanhassa koulurakennuksessa on toiminut posti ja neuvola. Koulun oppilasmäärän lisääntyessä rakennukseen remontoitiin uusia luokkahuoneita. Lisäksi talossa toimii kampaamo, ja siellä on iltapäiväkerho- ja bändiharjoittelutiloja.

vanha koulurakennus

vanhakoulu2

Nykyinen, samassa pihapiirissä oleva koulurakennus on arkkitehti Georg Jägerroosin suunnittelema vuonna 1956. Tällä hetkellä koulussa on yli 100 oppilasta ja tulevina vuosina näyttää koululaismäärä pysyvän entisenlaisena, jopa hieman kasvavan. Koululla toimii myös Peukaloisen esiopetus ja päiväkoti.

uusi koulurakennus

Mielenkiintoisia persoonia

Jos muistat jonkun mielenkiintoisen entisen kyläläisen ja haluat kertoa hänestä näillä sivuilla, ota yhteyttä
Arja Tiaiseen p. 050 3036 402.



Lähteet:
Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys, Putkonen Lauri, Ivars Marja, 2003
Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto, Mikkola Marja, Jutila Heli, Putkonen Lauri ja Seppälä Sirkka-Liisa, 2001
Hattulan paikannimiä - viestejä menneisyydestä, Kallio Toivo, 2005


Valokuvat: Putkonen Lauri